– Ulkomailta tuleville matkailijoille parhaita elämyksiä voivat olla meille arkiset asiat, Paula Määttä ja Johanna Niilivuo toteavat. Neljävuotias Elisa Niilivuokin näyttää, miten lumen kanssa touhutaan.
Testiryhmät elämyksiä kokeilemaan.
– Me emme tiedä, mitä matkailijat kylissä haluaisivat kokea. Etenkin ulkomaalaisille matkailijoille ihan tavalliset, suomalaiseen arkeen kuuluvat asiat voivat olla suuria elämyksiä. Hankkeen tarkoituksena onkin lisätä tietoisuutta kylien omista vahvuuksista matkailijoiden kannalta ja tuoda myös kylän erityispiirteitä ja vahvuuksia kyläläisille itselleen paremmin tietoon, projektipäällikkö Johanna Niilivuo kertoo. Korpilahden pohjoiset kylät ovat toisena testialueena Keski-Suomen Kylät ry:n hallinnoimassa Tuu meille kylään -hankkeessa, toinen testialue on Koiviston kylä Äänekoskella.
– Olimme Pokossa suunnitelleet jo pari vuotta Hangasjärven alueen toiminnan monipuolistamista ja siihen liittyvää hanketta. Keski-Suomen kylät ry:n ja kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbeyn kautta pääsimme mukaan isompaan kokonaisuuteen, Paula Määttä Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys Poko ry:stä kertoo.
– Hangasjärveä ei ole juuri markkinoitu, kun rakentaminen on ollut kesken. Nyt siellä on perusasiat kunnossa ja varustustakin on täydennetty muun muassa lumikengillä. Olemme miettineet, miten Hangasjärvelle saisi myös ulkomaalaisia vieraita; Hangasjärven tunnettavuus on turhan vaatimaton, vaikka paikka on hieno, Määttä ja Niilivuo sanovat.
Tuu meille kylään -hankkeessa ei keskitytä pelkästään Hangasjärveen, vaan mukana ovat kaikki Korpilahden pohjoiset kylät. Yhteistyökumppanina hankkeessa ovat Jyväskylän yliopiston etnologian opiskelijat.
– Tarkoituksena on tuoda kylille testiryhmiä, joiden reaktioita etnologian opiskelijat seuraavat. Testiryhmät kootaan ulkomaalaisista ja tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, miten eri kulttuureista tulevat ihmiset kokevat maaseudun elämyksiä, mikä heitä kiinnostaa ja mikä ei, Niilivuo selvittää.
– Sitä, mihin testiryhmiä viedään, ei ole vielä lopullisesti päätetty. Tarjolla on kuitenkin varmasti paljon luontoelämyksiä, esimerkiksi ulkona nukkumista, sekä suomalaiseen arkeen tutustumista, vaikkapa leipomista tai ruoan laittoa. Monelle jo se on elämys, että Suomessa voi mennä metsään ja poimia sieltä marjoja tai sieniä ja syödä niitä.
Mitään uusia rakenteita, uutta kaavoitusta tai seikkailupuistoja, hankkeella ei haeta, vaan tarkoitus on löytää olemassa olevasta ne kiinnostavat asiat.
– Jokaisella kylällä voidaan miettiä, mitä tarjottavaa juuri meillä on; onko täällä luontopolkuja, kiinnostavia paikkoja, joilla on kiinnostava historia, tai vaikka taloja, jotka avaavat ovensa vieraille, Määttä toteaa.
Testiryhmien avulla kerättyä tietoa on tarkoitus jakaa kaikille keskisuomalaisille kylille ja samalla vahvistaa Keski-Suomen matkailubrändiä.
– Haasteena tietenkin on, miten saamme matkailijoita tulemaan kylille. Yksi ongelma on saavutettavuus, Hangasjärvellekään ei kovin lähelle pääse julkisilla kulkuneuvoilla, Niilivuo toteaa.
– Saavutettavuuteen yksi ratkaisu voisi olla jonkinlainen kutsutaksisysteemi. Ja tunnettavuutta meidän on parannettava nettimarkkinoinnin avulla. Visit Jyväskylä on varmasti myös hyvä kumppani. Kun saamme houkuteltua Hangasjärvelle matkailijoita, on tärkeää luoda verkostoja, joiden kautta voimme tarjota matkailijoille myös muuta kylillä.
Niilivuo ja Määttä uskovat, että kyliin tulee etupäässä omatoimimatkailijoita.
– Mutta toki voidaan miettiä myös ryhmämatkoja yhdessä matkanjärjestäjien kanssa, Niilivuo toteaa.
Niilivuon mukaan kylämatkailun lisääntyminen toisi monenlaisia hyötyjä.
– Matkailijat voivat tuoda tuloja kyläseuroille, ja niitähän moni kyläseura kaipaa. Matkailu tukisi myös kylillä olevaa pienimuotoista yritystoimintaa ja toisihan se ehkä mielekästä tekemistäkin kyläläisille. Lisäksi matkailijat auttaisivat kyläläisiä huomaamaan oman kylänsä arvon ja se loisi uskoa kylään, Niilivuo ja Määttä sanovat.
– Vaikka tämä on periaatteessa matkailuhanke, minulle tämä näyttäytyy työnä maaseudun elinvoimaisuuden eteen. Minulle on tärkeää, että saan edistää maaseudun hyvinvointia, Niilivuo toteaa.
Tiina Lamminaho
