Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvät uusimmat säädösmuutokset tulivat voimaan viime huhtikuussa.

– Lainsäädäntöähän on uusittu moneen kertaan ja määräaikoja on siirretty. Nyt suuri osa määräyksistä kirjattiin jätevesiasetuksen sijasta ympäristönsuojelulakiin, joten määräysten muuttaminen tulevaisuudessa on paljon vaikeampaa ja hyvin epätodennäköistä, projektiasiantuntija Tuija Manerus Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeesta kertoo.

– Uusituissa säädöksissä määräaika, johon mennessä jätevesijärjestelmät pitää uusia lain vaatimalle tasolle, poistettiin kuivan maan kiinteistöjen osalta. Sen sijaan pohjavesialueilla ja sataa metriä lähempänä rantaa sijaitsevien kiinteistöjen jäteveden puhdistuksen täytyy täyttää lain ehdot ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä, eli sellaisten kiinteistöjen omistajilla alkaisi jo olla kiire selvittää jätevesijärjestelmiensä tila.

Kuivan maan kiinteistöjen osalta jätevesijärjestelmien uusimista vaaditaan, jos kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa vaativaa remonttia tai esimerkiksi tehdään vesivessa kiinteistöön, jossa sellaista ei ole aiemmin ollut.

– Takarajan poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että velvollisuus puhdistaa jätevesiä poistuisi. Jokaisella kiinteistöllä on jätevesien puhdistamisvelvoite, Manerus toteaa.

– Ikävapautuspykälä lakiin kyllä jätettiin ennalleen, eli jos kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat henkilöt ovat syntyneet ennen 9. maaliskuuta 1943, jätevesijärjestelmän uusimisvelvollisuus ei koske heitä.

Perustason jätevedenpuhdistusvaatimukset määritellään nyt ympäristönsuojelulaissa. Sen mukaan jätevedestä pitää saada pois 80 prosenttia orgaanisesta aineesta, 70 prosenttia kokonaisfosforista ja 30 prosenttia kokonaistypestä.

– Useissa kunnissa, kuten Jyväskylässä, ranta- ja pohjavesialueilla puhdistusvaatimuksia on tiukennettu ympäristönsuojelumääräyksillä. Käytännössä rantojen läheisyydessä tai pohjavesialueella vessojen vedet on ohjattava umpisäiliöön tai sitten vesivessan sijaan pitää olla kuivakäymälä, Manerus toteaa.

– Perustason puhdistusvaatimukset toteutuvat useimmissa paikoissa saostussäiliöillä ja maasuodattamokentällä tai imeytyskentällä. Kentän pitää olla rakennettu tietyillä maa-aineksilla ja siinä pitää olla tuuletusputket, jotta se toimii. Kenttää voi verrata kompostiin; oikein tehtyyn ja toimivaan kenttään tulee mikrobikanta, joka puhdistaa jätevesiä, eli se toimii kuten biopuhdistamo.

Useimmiten vanhemmissa haja-asutusalueen omakotitaloissa on kaksi saostuskaivoa ja purkuputki ojaan tai jonkinlainen imeytyskenttä.

– Monesti ihmisillä on käsitys, että sakokaivot riittävät, mutta nehän eivät puhdista jätevettä, ne ottavat vain pois kiintoaineen, Manerus sanoo.

Jätevesijärjestelmää valittaessa pitää Maneruksen mukaan ottaa huomioon kunnan määräykset, tontin koko, maaperä ja myös asukkaat.

– Imeytyskenttä ei sovi joka paikkaan, maaperä määrittelee sen. Mutta toisaalta puhdistamo ei sovi kaikille asukkaille; jos puhdistamon hoito laiminlyödään, se ei puhdista jätevesiä kuten pitäisi, Manerus sanoo.

Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen työntekijät kävivät viime vuonna antamassa neuvoja paikan päällä 177 kiinteistöllä.

– Enemmänkin yhteydenottoja olisimme toivoneet, mutta ihmiset ovat vähän passivoituneet tässä asiassa, kun lainsäädäntöä on muutettu niin monta kertaa, Manerus toteaa.

Uudistustarvetta jätevesijärjestelmissä on. Viime vuoden neuvontakäyntikohteiden vakituisesti asutuista kiinteistöistä kolmessa neljäsosassa jätevesijärjestelmät kaipasivat isompaa remonttia. Aivan kunnossa oli vain 11 prosenttia jätevesijärjestelmistä ja pieniä korjaustoimia vaati 12 prosenttia vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä.

– Vapaa-ajanasunnoista, joissa kävimme neuvontakäynnillä, puolet oli perinteisiä mökkejä, joissa ei ole vesivessaa, pesukoneita tai suihkua. Sellaisilla vähäisten vesien luokassa olevilla kiinteistöillä ei ole jätevesien puhdistamisvelvoitetta. Pesuvedet voidaan imeyttää vaikkapa kivipesään, mutta suoraan vesistöön niitä ei saa johtaa, Manerus kertoo.

Ranta- ja pohjavesialueilla asuvia Manerus patistelee toimimaan.

– Jätevesijärjestelmien uusimistarpeeseen nähden niiden kunnostus on ollut todella vähäistä. Ranta- ja pohjavesialueilla aikaa on enää reilut puolitoista vuotta; nyt pitäisi herätä, Manerus toteaa. Sen, sijaitseeko oma kiinteistö ranta- tai pohjavesialueella, voi tarkistaa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/satametria.

– Muidenkin kiinteistöjen kohdalla jätevesijärjestelmien uudistaminen tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Yleensä tarve huomataan sitten, kun jätevesi ei mene eteenpäin, Manerus toteaa.

Jätevesijärjestelmän uusimiseen pitää teettää suunnitelma ja hakea toimenpidelupa Jyväskylän rakennusvalvonnasta. Tietoa jätevesiasioista saa myös Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen nettisivuilta osoitteesta www. jamk.fi/jatevesi.

Tiina Lamminaho