Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaan kirjattuja päästöleikkauksia halutaan kiristää

Ilmastoasiat ovat mietityttäneet kaupunkia jo pitkään.

Jyväskylän kaupunki aloitti ilmastostrategian laatimisen jo vuonna 2005. Matkan varrella nimi muuttui ilmasto-ohjelmaksi ja se hyväksyttiin 2011. Vuonna 2015 hyväksyttiin Resurssiviisauden tiekartta ja nyt ollaan päivittämässä Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaa, jossa myös ilmastoasiat ovat mukana.

– Alkuperäisessä ilmasto-ohjelmassa oli tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2005 tasosta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Se tavoite on jo nyt saavutettu, kaupungin ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen kertoo.

– Vuonna 2015 hyväksytyssä Resurssiviisauden tiekartassa tavoitellaan hiilidioksidipäästötöntä Jyväskylää vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoitetta ollaan kiristämässä niin, että Jyväskylä olisi jätteetön, päästötön ja yhden maapallon elämän kokoinen jo vuonna 2040, Pietarinen sanoo.

Pietarisen mukaan suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat Jyväskylässä – kuten muuallakin – asumisesta, energiantuotannosta ja liikkumisesta.

– Energiantuotannossa Jyväskylän Energia on kasvattanut koko ajan uusiutuvien polttoaineiden osuutta ja tavoitteena on kasvattaa sitä edelleen. Lisäksi viime vuosina on asennettu aurinkopaneeleita muun muassa oppilaitosten ja kauppakeskusten katoille, ja myös asuintaloihin; etenkin öljylämmitystä on korvattu uusiutuvalla energialla. Myös monet yksityiset kiinteistönomistajat ovat siirtyneet esimerkiksi maalämpöön, Pietarinen kertoo.

– Asumisen hiilidioksidipäästöjä mietittäessä korostuu talojen energiatehokkuus, ja siihen esimerkiksi Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy on kiinnittänyt huomiota niin remonttien kuin uuden rakentamisenkin yhteydessä. Ja toki asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyy myös kaukolämpö, Pietarinen sanoo.

Liikenteen puolella kaupunki vähentää päästöjä sekä siirtymällä omien autojen käytössä puhtaampiin polttoaineisiin että houkuttelemalla kaupunkilaisia entistä enemmän käyttämään niin polkupyöriä ja omia jalkojaan kuin joukkoliikennettäkin.

– Biokaasulla toimivia jäteautoja meillä on jo ja ensi vuonna saamme liikenteeseen ensimmäiset biokaasulinja-autot, Pietarinen kertoo.

– Kaupungin henkilöstön käytössä oleviksi leasing-autoiksi hankitaan myös ensisijaisesti biokaasuautoja ja nyt olemme selvittämässä, löytyisikö sellaista palveluntuottajaa, joka mahdollistaisi päivällä kaupungin henkilöstön käytössä olevien autojen ilta- ja viikonloppukäytön yhteiskäyttöautoina.

Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä kaupunki edistää fiksun liikkumisen mallilla; luvassa on erilaisia kampanjoita ja motivointikeinoja, esimerkiksi Fiksusti liikkeellä -kampanjan vapaaehtoinen testiryhmä haastaa nyt loppuvuoden ajan itsensä, ja toivottavasti muutkin kaupunkilaiset, kokeilemaan uudenlaisia liikkumistapoja. Uusia kevyen liikenteen väyliäkin rakennetaan, tänä syksynä saatiin uusi väylä Palokkaan päin.

Kaupunginhallitus käsitteli Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman päivitystä viime kokouksessaan, mutta päätti palauttaa sen uudelleen valmisteluun.

– Ohjelma on hyvä, siinä olevat isot tavoitteet on määritelty hyvin. Kaupunginhallitus haluaa kuitenkin ohjelman tavoitteiden selkeyttämistä. Tavoitteet ovat isoja ja aikavälit pitkiä, ohjelmaan tarvittaisiin lisää osatavoitteita ja askelmerkkejä, miten tavoitteisiin edetään, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (Vihr.) sanoo.

– Tällä hetkellä ohjelman toteutumista tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tarkasteluväliä pitäisi lyhentää, sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden pitäisi arvioida toimenpiteitä vuosittain. Ympäristöasioissa tulee lisää tietoa koko ajan ja meidän ymmärryksemme asioista kasvaa vauhdilla, siksi arviointia ja päivitystä pitäisi tehdä nykyistä useammin. Myös mittaaminen on tärkeää ja se, että näemme, kuinka tavoitteet ovat toteutuneet. Se myös motivoi ihmisiä, Lumela toteaa.

– Lisäksi ensi vuoden aikana pitäisi saada konkreettinen suunnitelma eri vaihtoehdoista, kuinka kivihiili ja turve olisi mahdollista korvata uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä.

Päivi Pietarinen pitää Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman tavoitetta päästöttömästä, jätteettömästä ja ilman ylikulutusta elävästä Jyväskylästä vuonna 2040 mahdollisena.

– Täysin nollaan hiilidioksidipäästöjä tuskin saadaan, mutta myös kompensaatiokeinot kehittyvät koko ajan ja esimerkiksi hiilinielujen tutkimus jatkuu, Pietarinen toteaa.

– Kymmenessä vuodessa harppaus on ollut todella iso. Kahdessa- tai kolmessakymmenessä vuodessa esimerkiksi energiantuotantotavat varmasti muuttuvat radikaalisti, samoin uskon, että löydetään uusia keinoja sitoa hiiltä tehokkaasti, Pietarinen sanoo ja muistuttaa, että paikallisesti tuotettavien uusiutuvien energiamuotojen käyttö jättää rahat pyörimään aluetalouteen.

–  Eli uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä käyttö on myös aluetaloudellisesti kannattavaa.

Lumelan mukaan se, että päästöttömyystavoitteeseen päästään, vaatii ratkaisuja, jotka ovat asukkaille helppoja.

– Meidän pitää tehdä ratkaisuja, jotka edesauttavat resurssiviisaasti elämistä, joihin ihmisten on helppo lähteä mukaan ja jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja erilaiset mahdollisuudet resurssiviisaiden valintojen tekemiseen on otettava huomioon, esimerkiksi joidenkin on pakko käyttää omaa autoa asuinpaikkansa vuoksi, Lumela sanoo.

– Tarvitaan porkkanoita, mutta myös velvoitteita, niin kuntatasolla kuin valtakunnankin tasolla. Näen ilmastonmuutoksen torjumisen myös elinvoima- ja elinkeinopoliittisena mahdollisuutena, Suomessa on paljon alan osaamista, jolla on kysyntää kansainvälisestikin, Lumela sanoo.

Lumelan mukaan Jyväskylässä halutaan tehdä ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja.

– Jyväskylässä ollaan oltu edelläkävijöitä ilmasto-ohjelman tekemisessä. Keskustelua on ja sitä on pidettävä yllä. Ympäristötavoitteiden toteutumista pitäisi seurata samaan tapaan kuin talousarvion toteutumista seurataan, Lumela toteaa.

Tiina Lamminaho

kuvateksti:

Yksi keino kohti hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa ovat aurinkopaneelit. Niitä on viime vuosina asennettu niin kaupungin kuin yksityistenkin kiinteistöille. Kevättalvella aurinkopaneeleja asennettiin Komppa-Seppälän tilalle.