Tikkalaan väkeä ei tarvitse houkutella

Tikkalan väkiluku on kasvanut viime vuosina reippaasti ja alueelle rakennetaan edelleen. Tikkalan osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2011, joten alueella on tarjolla kaavoitettua tonttimaatakin. Kaupungin tilastojen mukaan Tikkalan pienalueella, johon kuuluu myös Ylä-Muuratjärvi, oli vuoden 2011 lopussa 389 asukasta, vuoden 2016 loppuun mennessä asukasluku oli noussut 413:een.

– Kylän kasvaminen on näkynyt koulussa. Oppilaita on paljon ja nyt syksyllä meillä aloitti neljäs opettajakin, Tikkalan päiväkoti-koulun koulunjohtaja Tiina Jylhä toteaa.

– Koulussa on tällä hetkellä 74 oppilasta. Tosin oppilaita tulee Tikkalan lisäksi paljon myös Ylä-Muuratjärveltä, Saukkolasta ja Sarvenperältä, Moksistakin meillä on vuosien varrella muutama oppilas ollut.

Koulun oppilasmäärä oli pienimmillään 1980-luvulla; silloin Tikkalassa oli koululaisia vain reilut kymmenen.

– 1990-luvulla oppilasmäärä alkoi pikkuhiljaa nousta. Vanhan koulun aikaan meillä oli enimmillään yli 50 oppilasta. Sitten oppilasmäärä taas vähän laski, ja kun aloitimme uudessa koulussa vuonna 2009, oppilaita oli 37. Silloin päiväkodissa oli noin 60 lasta ja kun he ovat siirtyneet vuosien varrella kouluun, koulun oppilasmäärä on kasvanut vuosittain, ja kasvu näyttää jatkuvan, Tiina Jylhä kertoo. Päiväkodissa on tällä hetkellä nelisenkymmentä lasta.

Tikkalan kyläseuran puheenjohtajan Hanna Tiihosen mukaan Tikkalan väkiluku kasvaa sekä muuttoliikkeen että syntyvyyden ansiosta.

– Kylälle on jo monena vuonna peräkkäin syntynyt yli viisi vauvaa vuodessa, tämän vuoden puolellakin taitaa olla syntynyt jo kaksi vauvaa. Ja kylälle muuttaa useampi perhe vuosittain, Tiihonen kertoo. Kyläseura muistaa uusia kyläläisiä, sekä vauvoja että muuttajia, pienillä lahjoilla.

– Yleisin syy, miksi tänne on haluttu muuttaa, on se, että Tikkala on niin elävä kylä. Täällä on päiväkoti ja koulu, kauppa ja posti ja bensaakin saa tankkiin. Ja täällä järjestetään myös kaikenlaista ohjelmaa, Tiihonen kertoo.

–Tietysti tulijoilla on myös halu muuttaa maalle. Täällä tontit ovat aika isoja, ja tänne onkin muuttanut muun muassa hevosihmisiä, jotka ovat halunneet hevosilleen tilaa.

Hanna Tiihonen itse muutti Tikkalaan perheineen vuonna 2011.

– Me tulimme tänne vahingossa, emme tienneet Tikkalasta mitään. Minä olin täysin kaupunki-ihminen; asuimme Palokassa ja sekin tuntui minusta olevan liian kaukana kaupungista. Ystäväni perheineen asui Tikkalassa ja he olivat muuttamassa täältä muualle ja myivät taloaan. Ystäväni kysyi minulta, tietäisinkö ketään, kuka olisi kiinnostunut. Sanoin miehelleni ihan vitsinä, että ostetaan me se talo ja mies sanoikin, että ostetaan vaan, Tiihonen nauraa.

– Hetkeäkään en ole kyllä muuttoa katunut. Täällä tunsi heti olevansa kotonaan. Kaikki tervehtivät ja toimintaan pääsi mukaan saman tien.

Mitään moitittavaa Tiihonen ei löydä Tikkalasta.

– En ole täällä törmännyt edes selän takana juoruiluun tai kieroiluun, jota löytyy monista pienistä kylistä. Enkä ole kuullut, että tänne ei haluttaisi uusia asukkaita, päinvastoin, kaikki otetaan hyvin vastaan. Ja naapureilta saa aina apua tarvittaessa, täällä on sellainen välittämisen meininki, siihen minä olen ihastunut täällä.

Tiihosen mukaan enemmistö kylään muuttaneista on lapsiperheitä.

– Monilla on jotain siteitä kylään, täällä on ollut esimerkiksi kesämökki, tai mummon kesämökki. Paljon on myös paluumuuttajia, ja heissä on sekä lapsiperheitä että sellaisia, jotka ovat tehneet työuransa muualla ja muuttavat tänne viettämään eläkepäiviään, Tiihonen kertoo.

– Nuorilla lapsiperheillä riittää paljon virtaa myös yhteiseen tekemiseen, eikä täällä olekaan ollut vaikeuksia löytää tekijöitä tapahtumien järjestämiseen ja sellaiseen.

1980-luvulla, kun koulun oppilasmäärä laski niin alas, että koulua uhkasi lopetus, perustettiin Tikkalan kylätoimikunta, kyläseuran edeltäjä, houkuttelemaan kylään uusia asukkaita ja markkinoimaan tontteja. Tikkalan kyläkirjan mukaan tonteista järjestettiin myyntikampanjoita, niistä ilmoiteltiin Keskisuomalaisessa ja esiteltiin tapahtumissa. Tonttimarkkinointi tuotti tulosta ja Tikkalaan muutti uusia perheitä, koulukin saatiin pelastettua. Tällä hetkellä Tikkalaa ei Tiihosen mukaan tarvitse juuri markkinoida.

– Kylän sähköpostiin tulee aika säännöllisesti kyselyjä myytävistä taloista tai tonteista. Kylän tulevaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan, nyt voi keskittyä kylän kehittämiseen. Tosin se on kyllä jo aika täydellinen, Tiihonen toteaa.

Osaltaan Tikkalan ja muiden pohjoisten kylien elinvoimaisuutta on lisännyt vuonna 2002 perustettu Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys eli Poko ry.

– Yhdistys sai alkunsa, kun Tikkalan koulun läheisyyteen suunniteltiin lähiliikuntapaikkaa. Poko ry perustettiin, jotta hankkeeseen saataisiin paremmin rahoitusta, Pokon puheenjohtajana alusta asti toiminut Paula Määttä kertoo.

Tällä hetkellä Poko tarjoaa ikäihmisille virtapiiritoimintaa ja kaikille kyläläisille vertaisohjattuja liikuntaryhmiä, myös valaistu latu ja Hangasjärven kämppä nykykunnossaan saunomis- ja retkeilymahdollisuuksineen ovat Pokon aikaansaannoksia.

– Nyt Pokossa on laitettu vähän isompi vaihde päälle, Määttä toteaa ja viittaa tulossa olevaan senioritaloon ja lähipalveluiden kehittämiseen.

Tikkalan vetovoima perustuu Määtän mukaan osittain siihen, että kylä on melko lähellä kantakaupunkia.

– Jyväskylä on myös aktiivisesti kehittänyt Tikkalan aluetta, Määttä toteaa.

– Pokossa me olemme myös aina katsoneet ulospäin.

Tiina Lamminaho