
– Talvisin pidämme bingoiltoja, kesäisin olemme talkoissa Rutalahden Letkaliiterissä, Manu Strömberg, Risto Liias ja Kari Ilmonen Ravio-Päiväkunnan maamiesseurasta kertovat. Bingoilta houkuttelee Päiväkunnan vanhalle koululle yleensä parikymmentä kyläläistä.
– Tämä on kyllä nykyään täysin kyläseura; maamiesseuran alkuperäistä toimintaa ei ole juuri jäljellä, Ravio-Päiväkunnan maamiesseuran varapuheenjohtaja Kari Ilmonen toteaa.
Ravio-Päiväkunnan maamiesseura toimii, ja on toiminut aina, Päiväkunnan kyläseurana. Lisäksi kylässä on toiminut Vesipuolen nuorisoseura, mutta erillistä kyläseuraa tai kylätoimikuntaa alueelle ei ole koskaan perustettu.
Kylätalona Päiväkunnassa toimii vanha koulu. Koulunkäynti rakennuksessa loppui 1980-luvun alkupuolella, maamiesseuran omistukseen se tuli 2000-luvun alussa.
– Korpilahden kunta myi silloin 500 eurolla, eli käytännössä lahjoitti, kolme kyläkoulua kyläseuroille. Päiväkunnan koulu oli yksi niistä, Ilmonen kertoo.
Muutama vuosi sen jälkeen, kun koulu oli siirtynyt maamiesseuran omistukseen, maamiesseura teki siellä remonttia.
– Koulun puolelle, entiseen luokkahuoneeseen, tehtiin keittiö ja sisäseiniä maalattiin. Myös katto ja ulkoseinät maalattiin ja ulkorakennuksia kunnostettiin. Samassa hankkeessa tehtiin grillikatos koulun pihaan ja retkeilyreitti Päiväkunnan ja Ravion välille sekä kota retkeilyreitin varrelle, Ravio-Päiväkunnan maamiesseuran puheenjohtaja Risto Liias kertoo.
– Sen jälkeen emme ole isompaa remonttia tehneetkään. Öljylämmityksestä luovuimme ja tilalle laitettiin ilmalämpöpumppu ja sähkö. Se mahdollistaa, että voimme pitää viileämpänä tilaa, joka ei ole käytössä.
Kyläläisten kokoontumistilan lisäksi koululla on myös asunto, jota maamiesseura vuokraa.
– Onneksi meillä on ollut pitkäaikaisia ja hyviä vuokralaisia, Liias ja Ilmonen toteavat.
– Maamiesseuran käytössä olevia tiloja voi myös vuokrata esimerkiksi juhla- tai kokoustilaksi.
Bingoiltoja maamiesseura järjestää talvisin säännöllisesti noin joka toinen viikko. Koululle kokoontuu reilun parinkymmenen hengen porukka tapaamaan toisiaan.
– Tupailtojahan täällä on pidetty todella kauan, ja ennen kokoonnuttiinkin kodeissa. Muistan itsekin lapsena käyneeni tupailloissa, Kari Ilmonen toteaa.
– Kesäisin olemme järjestämässä tansseja Rutalahden nuorisoseuran Letkaliiterissä. Teemme muutenkin paljon yhteistyötä Rutalahden nuorisoseuran kanssa. Päiväkuntahan on osa Rutalahtea ja vuoteen 1935 olimme samaa kuntaakin, sitten Rutalahti siirrettiin Korpilahdesta Leivonmäkeen, Liias kertoo.
– Nykyään Rutalahden kylä on kolmen pitäjän alueella, Päiväkunta on Jyväskylää, Nisula Toivakkaa ja Rutalahden keskus Joutsaa. Samat ihmiset pyörivät talkoissa, ei täällä kysellä, mistä pitäjästä kukakin on kotoisin, Ilmonen toteaa.
– Meidän kaikkien vanhemmatkin ovat olleet mukana maamiesseurassa tai vuonna 1915 perustetussa Vesipuolen nuorisoseurassa. Vanhoissa pöytäkirjoissa pyörivät samat sukunimet.
Letkaliiterin tansseissa käy parhaina iltoina 700 – 800 tanssijaa, soittamassa on nimekkäitäkin yhtyeitä, ensi kesänä muun muassa Steve’n’Seagulls. Lisäksi Letkaliiterillä on muun muassa pop up -ravintolailtoja, kepparikisat ja kahvio.
– Meille on tärkeää, että Letkaliiterin toiminta saadaan pyörimään. Päiväkunnan maamiesseuran oma aktiivinen porukka on pieni. Väestö ikääntyy ja täältä muutetaan pois, eivätkä muualta tänne muuttaneet juuri osallistu kokouksiin, he ehkä vierastavat maamiesseura-nimeä, Liias ja Ilmonen sanovat.
2000-luvun alkuvuosina myös Päiväkunnassa tehtiin kyläkirja. ”Kivikolusta kinttupolulle, vesilosusta viittatielle” -kirja ilmestyi vuonna 2005 ja sen julkaisijana on Vesipuolen nuorisoseura ry.
– Kyläkirjaa on edelleen myynnissä, sitä voi ostaa maamiesseuralta tai Letkaliiterin kahviosta, Risto Liias vinkkaa.
Tiina Lamminaho