
Jussi Hakamäki on hakenut vettä kuution kokoisella astialla. Vesipula on teettänyt viiden hengen taloudessa melko paljon ylimääräistä työtä.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan pohjavedet ovat laskeneet maan etelä- ja keskiosissa pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin 10 – 60 senttiä ajankohdan keskiarvoa alemmaksi. Monin paikoin, muun muassa Ylä-Muuratjärven ja Moksin suunnalla, tämä on huomattu kaivojen kuivumisena.
– Heinäkuusta asti olemme säännöstelleet vettä. Heinä – elokuun vaihteessa pumppu ehti jo imaista tyhjää, mutta meidän kaivo on sellainen, että sateet vaikuttavat siihen äkkiä. Olen myös ajanut järvestä vettä kuution säiliöllä ja imeyttänyt sitä kaivoon, Ylä-Muuratjärvellä asuva Jussi Hakamäki kertoo.
Lisätyötä veden vähyys on tuonut paljon, esimerkiksi kolmilapsisen perheen pyykit on käyty pesemässä kyläseuran pesukoneella Tikkalan Harjulassa.
– Viime kuussa kävin pesemässä pyykkejä Harjulassa yhdeksän kertaa. Onneksi siellä on iso, yhdentoista kilon kone, se helpottaa vähän, Jaana Hakamäki kertoo.
Juomavettä perhe on hakenut Hangasjärveltä ja peseytyminen on hoidettu sadevedellä saunassa.
– Välillä ollaan käyty muuallakin saunassa. Kotona emme ole olleet suihkussa heinäkuun jälkeen. Mutta hyvin se peseytyminen ilman suihkuakin onnistuu, Jussi Hakamäki ja yksitoistavuotias Vilja Hakamäki toteavat.
Syksyn sateista Hakamäellä on iloittu.
– Kaikkien rännien alla on astia, ja kun sadeveden kippaa kaivon ympärille, tiettyyn kohtaan, se imeytyy kaivoon. Sekin on huomattu, että kottikärryt soveltuvat oikein hyvin vedenkuljetukseen, Jussi Hakamäki kertoo.
– Olen myös saanut haettua tästä vähän matkan päästä hyvästä kaivosta kuution astialla vettä ja kun olemme kytkeneet pumpun suoraan astiaan, olemme saaneet hanoista vettä. Sen ja kaivoon imeytetyn veden ansiosta olemme saaneet vessaan vettä ja tiskitkin olemme pystyneet hoitamaan kotona.
Ihan uutta veden säännöstely Hakamäen perheessä ei ole.
– Kun muutimme tänne, heti ensimmäisenä talvena, eli talvella 2010, vesi loppui. Sen jälkeen kaivon tuotto on tuntunut parantuvan vuosi vuodelta, Hakamäki sanoo.
– Lisää puuhasteluahan tämä tuo, mutta näin sulan maan aikaan tässä pärjää hyvin. Saa nähdä, miten sitten käy, kun pakkaset tulevat. Mutta toivottavasti sitä ennen tulee riittävästi sateita.
Hakamäen kaivo ei ole ainoa, jossa vesi on vähissä.
– Tässä lähistöllä on useita taloja, joissa on vesipulaa. Nykyään ihmisillä on paljon porakaivoja ja niissä vesi riittää paremmin, mutta perinteisissä kaivoissa se on nyt loppu tai hyvin vähissä. Minulla porakaivon laittaminen ei ole vielä tullut mieleen, mutta jos tällaisia kesiä alkaa olla enemmänkin, täytyy sitäkin ehkä miettiä. Vettä pidetään niin itsestään selvänä, mutta sitten kun se loppuu, huomataan, kuinka tärkeää se on, Hakamäki sanoo.
Anneli Virénin kaivosta Moksin Varrasperällä loppui vesi elokuun puolivälissä.
– Kaivossa oli aika vähän vettä koko kesän. Minä en ryhtynyt mattojakaan pesemään, vien ne pesulaan. Ja pihan kukat saivat pärjätä itsekseen, niitä en kastellut, Virén kertoo.
– Sitten elokuisena perjantaina vesi loppui kaivosta kokonaan. Onneksi olin ostanut päivällä kaupungissa käydessäni kymmenen litran lähdevesikanisterin, sitä kun on tottunut varautumaan vedenpuutteeseen sähkökatkojenkin aikana.
Nyt Virén on käyttänyt sadevettä ja ostanut juomaveden kaupasta.
– Sadevettä olen keittänyt saunapadassa, samalla kun lämmittää itselleen pesuvettä, saa vettä pikkupyykkiin. Isommat pyykit olen käynyt pesemässä pojan luona tai itsepalvelupesulassa Keljossa, eihän yhden ihmisen taloudessa niin kauheasti pestävää tule. Saunottua on tullut normaalia useammin, kun ei pääse suihkuun, Virén toteaa.
– Onneksi minulla on erotteleva sähkövessa, joka ei juuri vettä tarvitse, ja vanha puuceekin on vielä käytössä. Kertakäyttöastioita olen ottanut käyttöön ja eineksiä. Ja onneksi on sukulaisia ja ystäviä, joiden luona voi käydä ja joilta saa apua.
Sateita Virén toivoo.
– Tällaisia sateita kuin nyt on ollut, tarvittaisiin vielä pitkään, jotta minun kaivooni tulisi tarpeeksi vettä, Virén toteaa.
– Tosin onhan niitä maita, joissa vettä on jouduttu säännöstelemään aina. Kyproksella esimerkiksi kävin pienissä kylissä, joissa asukkaat sanoivat voivansa käyttää kaksi litraa vettä päivässä; Suomessa veden säästämiseen ei ole totuttu. Vaikka eihän sitä minunkaan lapsuudenkodissa vesijohtoa ollut, vettä tuli sisälle sitä mukaa kun jaksettiin kantaa.
Anneli Virén on asunut Varrasperällä, miehensä syntymäkodissa kymmenisen vuotta.
– Minun aikanani vesi ei ole näin vähissä ollut. Enkä ole kuullut, että tästä olisi aiemminkaan vesi loppunut, vaikka olihan tässä aikoinaan lehmiäkin, Virén toteaa.
Tällä hetkellä Virénin tietojen mukaan Moksissa ja Ylä-Muuratjärvellä on ainakin kymmenessä talossa pulaa vedestä. Myös Moksin Pihlajamäessä kaivon vesi on käynyt alhaalla.
– Näin alhaalla vesi ei ole koskaan ollut. Joskus 1940-luvulla oli joku kesä, kun vesi oli vähissä ja silloin sitä ajettiin meille hevosella Pirttiahon lähteestä, yli 90 vuotta Pihlajamäessä asunut Eila Ahonen muistelee.
Tänäkään syksynä Pihlajamäen kaivon vesi ei aivan tyystin loppunut, mutta vedenotto jouduttiin vaihtamaan toiseen, hieman enemmän vettä antavaan kaivoon. Nyt vedenpinta on jo lähtenyt pieneen nousuun.
Moksissa vesipulasta kärsivät voivat hakea vettä Moksin koululta perjantai- ja maanantai-iltoina kuuden ja seitsemän välillä.
– Kannuihin otettuna vesi ei maksa mitään, Moksi ry:n puheenjohtaja Reino Henttala sanoo. Lisätietoa vedenjakelusta saa Moksi ry:n hallituksen jäseniltä.
Tikkalassa vesipulasta kärsineet ovat käyneet saunomassa Hangasjärvellä, ja Harjulan pesukonekin on käytettävissä.
– Muista toimista ei ole ollut puhetta, mutta kyllä täällä avunpyyntöihin äkkiä vastataan, jos sellaisia tulee, Tikkalan kyläseuran puheenjohtaja Hanna Tiihonen toteaa.
Ongelmia veden riittävyyden takia on ollut monin paikoin muuallakin Keski-Suomessa. Korpilahdella on pohjoisten kylien lisäksi kärsitty vesipulasta ainakin Saalahdella.
– Isoissa vedenottamoissa vettä on riittänyt, mutta pienissä pohjavesiesiintymissä on ollut ongelmia, niissä toisaalta tilanne saattaa kohentua nopeastikin, hydrogeologi Kari Illmer Keski-Suomen Ely-keskuksesta toteaa.
– Jos syksyllä sataa huonosti, ongelmia alkaa näkyä enemmänkin maalis-huhtikuussa. Ja vaikka syksyn aikana sataisi ihan normaalistikin, keväällä saattaa tulla ongelmia. Tosin joskushan on satanut vettä vielä joulukuussa ja se on mennyt pohjavesiin; jos nyt sataisi vuodenvaihteeseen asti reippaasti, tilanne parantuisi, Illmer sanoo.
Tiina Lamminaho