Kippis 120-vuotiaalle!
Korpilahdellakin juhlittiin 120-vuotiasta Marttajärjestöä.
Maailman suurimpaan marttailtaan osallistuttiin Korpilahdellakin torstaina. Samaan aikaan eri puolilla Suomea vietetty marttailta käynnisti Marttajärjestön 120-vuotisjuhlavuoden.
– Korpilahdella meillä on alkuvuodesta ihan normaaleja marttatapahtumia, tämän maailman suurimman marttaillan juhlan lisäksi emme järjestä mitään erityisesti juhlavuoteen liittyvää. Heinäkuussa, Martan-päivänä varmaankin teemme jotain erityistä ja syyskuussa meidän olisi tarkoitus lähteä Helsinkiin Marttatori-tapahtumaan, Korpilahden Marttojen sihteeri Päivi Ikkala kertoo.
Korpilahden Martoissa on tällä hetkellä noin 40 jäsentä, yhdistys on perustettu vuonna 1926.
– Jäseniä on ollut paljon enemmänkin, tällä hetkellä meneillään on pieni aktiivisuuden notkahdus. Toivoisin, että kaikki vähänkin kiinnostuneet tulisivat rohkeasti mukaan. Olen kuullut, että jotkut sanovat, etteivät voi tulla, kun eivät osaa esimerkiksi neuloa, mutta ei tarvitse osata mitään tiettyjä taitoja ollakseen martta. Nytkin olemme keväällä menossa esimerkiksi Mänttään taidemuseoon, ei se vaadi mitään erityistaitoja. Ja tapahtumiin voivat tulla mukaan muutkin kuin jäsenet, Päivi Ikkala sanoo.
Katariina Tammelin on ollut mukana Korpilahden Martoissa reilun vuoden verran.
– Olen paluumuuttaja, muutin Korpilahdelta pois 1987 ja nyt olen asunut täällä taas muutaman vuoden. Totesin, että Martoista löytyy iloista, mukavaa porukkaa, jonka kanssa on mukava toimia, Tammelin kertoo.
Yhdessä tekemisen nimeää parhaaksi martta-asiaksi myös reilut 50 vuotta marttana ollut Kaarina Aarnos.
– Minä olin lapsuuden kesäni kummitätini luona. Hän oli martta ja hänen kanssaan pääsin mukaan retkille ja tapahtumiin. Opin lukemaankin selailemalla marttojen Emäntä-lehteä, Aarnos kertoo.
Myös Eija Kankainen, Mari Aarnos ja Ritva Suokas korostavat yhdessä tekemistä, ystäviä ja marttojen hyvää henkeä.
– Ja onhan martoilla tarjolla monenlaisia kursseja eli täällä pääsee oppimaan, Ritva Suokas toteaa.
– Tämä on sellaista käytännönläheistä, kotiin ja arkeen liittyvää toimintaa, Kirsti Sipponen sanoo.
Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys otti tehtäväkseen kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamisen, parhaaksi tavaksi auttaa perheitä todettiin kodissa tarvittavien taitojen ja tietojen opettaminen. Alun perin nimeksi kaavailtiin Sivistystä kodeille -järjestöä, mutta se kuulosti keisarillisen Suomen senaatin mielestä vaaralliselta, jopa vallankumoukselliselta. Raamattuun ja puuhakkuuteen viittaava Martta-nimi sai senaatin hyväksymään järjestön säännöt.
Marttajärjestön toiminta levisi nopeasti Helsingistä muualle maahan. Vuoden 1899 lopussa Helsingin ulkopuolelle oli perustettu jo 48 marttayhdistystä ja järjestön kymmenvuotisjuhlien aikaan niitä oli 125. Nykyään marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1164.
– Martat ovat aina muuttuneet ajan hengessä. Järjestö aloitti kotitalousneuvonnalla ja se on edelleen iso juttu. Me täällä Korpilahdella teemme ehkä enemmän muutakin, sellaista mitä jäsenet toivovat. Pidämme aika paljon kokkailuiltoja, mutta käymme myös teatterissa ja teemme retkiä muuallekin ja pidämme saunailtoja. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, vapepan, kanssa meillä on yhteistyötä eli muonitamme tarvittaessa vapepalaisia. Päivämartat kokoontuvat kerran kuukaudessa, Päivi Ikkala kertoo.
– Kierrätys ja kestävä kehitys ovat olleet martoille aina tärkeitä asioita, se on ollut mukava huomata.
Avauspuheessa, joka luettiin maailman suurimmassa marttaillassa, todettiin, että jokainen martta on vaikuttaja, joka vaikuttaa myös muiden käyttäytymiseen ja valintoihin, ja nyt kaikkien yhteinen haaste on ilmastokestävyys. Martat ovat hyvän ja kestävän arjen osaajia, juhlavuoden teemana onkin ”hyvä arki kuuluu kaikille”.
Tiina Lamminaho
